Glindwood Cherry

VIR MVA Ch, KTK-I

VH20-035-0101
connemara, tamma, 145 cm, ruunivoikko
syntynyt 05.09.2019 | 8 vuotta
kasvattaja Glindwood Ponies, omistaja Cery (VRL-02116)

kilpailee kouluratsatuksessa
ko: vaB, re: 50cm

Kirsikasta povattiin vähintäänkin hankalaa ja töhöpäistä tammaa. Mitä sen sukupuuta on katsominen, niin ei yllätä lainkaan. Emän luonteesta voi olla montaa mieltä, mutta jotain senkin perintötekijöissä on, mikä pukkaa maailmalle varsin hyvin menestyvää sakkia. Kaiken onneksi Kirsikasta on ajan saatossa kasvanut hyvin tasapainonen ja lempeä ponitamma. Nuorempana toki piti koetella jos jonkinmoista rajaa. Kirsikka on ollu omistuksessani kaksi vuotiaasta alkaen, joten yhteiselon aikana ylä- ja alamäet on todellakin tulleet tutuiksi

Jossain vaiheessa Kirsikalla kääntyi päälle semmoinen asetus, että elämä on itselleenkin helppoa, kun ei tekemällä tee kaikesta vaikeaa. Tuo oivallus tapahtui ihan sopivaan aikaan, siinä 4-5 vuoden ikäisenä, jolloin oikeasti haettiin sitä parasta potentiaalia niin näyttelyissä kuink ratsun uralla. Nykyään Kirsikka on heittämällä suosikkiponeja tallilaisten keskuudessa. Se on helppo, mukava, joskin ehkä hieman hidas, mutta siitä harvemmin aiheutuu harmaita hiuksia.

Ratsuna Kirsikan kanssa saa kuitenkin olla aika tarkka, sillä se menee mielellään sieltä mistä aita on matalin. Jos ei ole ihan pakko, niin sitten ei tehdä sata prosenttisesti. Tässä apuna on ratsastajan oma asenne sekä huolellisuus lämmittelyssä. Kun lämmittelyn aikana asettaa Kirsikalle raamit joiden puitteissa tänään työskennellään, on loppupäästä hyvien suoritusten kerääminen paljon helpompaa. Kirsikka on kevyt, mukavilla askellajeilla varustettu ja ennen kaikkea varma. Se ei juuri hetkahda, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Tosin se lähtee aika helposti muiden ponien hömpötyksiin mukaan jos oma keskittyminen yhtään herpaantuu. Silloin alkaa nurkissa näkyä jos jonkinmoista elukkaa, jos joku siitä aiemmalla kierroksella varoitti.

Kirsikan vahvuudet kouluratsuna on ehdottomasti sen liikkeet ja niiden helppo työstäminen. Sillä on selkeät kolme askellajia, joiden kirjo tuntuu olevan loputon. Mikäli nuorempi ratsastaja haluaa treenata vaikkapa nimenomaan siirtymisiä, on Krisikka siihen hommaan ihan ykkönen. Kisapaikoilla Kirsikka on oma cool itsensä, eikä hetkahda ympärillä olevasta vilinästä. Kuten kotikentällä, myös vieraissa paikoissa tamma kuitenkin ottaa helposti mallia muista, joten tietyiltä vaikutuksilta sitä kannattaa kisasuorituksen kannalta varjella. Kirsikka lähtee reissun päälle aina mielellään ja painelee traileriin pokaalien kiilto silmissään.

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Helgren Samurai
rnkm 145cm
ii. Grundhill Kven rnvk 145cm iii. Kestapo
iie. Olund Porunn
ie. Samantha rnkm 143cm iei. Ivar 45
iee. Portvill Ida
e. Glindwood Cherrytop
rn 145cm
ei. Pepfil Olav rn 142cm eii. Omar Omar
eie. Doublegap
ee. Bindop Chessy mkm 146cm eei. Celeste
eee. Onsvad

i. Helgren Samurai on 145 senttimetrin korkuinen komea ruunikonkimo ori, jolle ominaista on sulavat liikkeet sekä liitävät askeleet, joita poni väläyttelee etenkin kilpa-areenalle saavuttaessa. Samurai onkin erittäin paljon huomiosta nauttiva tapaus, joka rakastaa yli kaiken olla kaiken keskipisteenä. Se keräsi kouluratojen suorituksillaan aina korkeat pisteet ja voitti tuomarit puolelleen alta aikayksikön!

ii. Grundhill Kven oli poikansa tapaan 145-senttinen kouluponi, joka valitettavasti menehtyi jo melko nuoressa iässä traagisessa auto-onnettomuudessa. Tämä ruunivoikko ori vakuutti kaikki vastaantulijat jo pelkällä ulkonäöllään - herran kiiltävä kultainen karva hohti aina auringossa ja sen ilme oli päättäväinen niin tilanteessa kuin tilanteessakin. Ulkonäönsä lisäksi poni oli hyvä silmälle myös kouluradallakin, jossa se väläytteli aina parhaita liikkeitään.

ie. Samantha on kimo tamma, joka toimii lähinnä perheensä yleisponina, mutta kilpaili nuoruudessaan kyllä lähinnä kouluratsastuksessa pienen esteuran ohella. Samantha on aina ollut luonteeltaan hyvin yksinkertainen ja lempeä, mikä teki siitä helpon kaverin sekä kilpailuissa että ihan kotitallillakin. Säkäkorkeutta taas Samanthalta löytyy 143 senttimetriä.

e. Glindwood Cherrytop kieltämättä on huvittavan näköinen kouluareenoilla tynnyrimäisen rakenteensa ja yliuteliaan luonteensa kanssa yrittämässä saada radan oikein ilman ylimääräisiä pelleilyjä. Tältä ruunikolta tammalta ei todellakaan persoonallisuutta puutu, mutta se piirre taasen on aiheuttanut Cherrytopin uralle vähän takaiskuja, vaikka ponin vanhemmat melkoisia koulutaitureita olivatkin...

ei. Pepfil Olav oli 142 senttimetriä korkea ruunikko poniori, joka teki kouluratsastusuransa aikana monia legendaarisia suorituksia ja joka kerta kouluradalle astellessaan keräsi tuomariston sekä yleisön ylivoimaisen suosion. Myöskään orin luonteessa ei ollut moittimista, sillä herra oli koko elämänsä ajan hyvin miellyttävä ja helposti kaikkien rakastettava.

ee. Bindop Chessy taas oli mustankimo, myös kouluratsastuksessa erittäin menestynyt tamma. Tämä 146 senttimetrin korkuinen ponineiti ei toisaalta ollut mitään kovin haluttua seuraa kisakentän ulkopuolella, sillä arjessa Chessy oli melko äkäinen luonteeltaan, ja sen kanssa kaikki piti vääntää rautalangasta. Kilpailuissa taas tamma muuttui jonkin ihmeen kaupalla aina todella yhteistyöhaluiseksi ja kiltiksi ratsuksi.

Sukuselvityksestä kiitos Emmy!

Jälkeläiset

s. 22.10.2020 o. Berryard Raghnall (i. Beauregard Roscoe), omistaja Berryard Ponies
s. 30.10.2020 t. Berryard Chéri (i. Arnhill Hazy Knight), omistaja Berryard Ponies

Kilpailumenestys

Arvokilpailut

00.00.2020 KRJ-Cup (Kisapaikka), helppo A, 3/156

Kouluratsastuksessa 2416.54 op. (vaikeustasolla 6/5)

Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 1042.99
Tahti ja irtonaisuus 1373.55
Tarkkuus ja ketteryys 0.00

Kantakirjapalkinto

20.10.2020 pistein 20 + 20 + 20 + 20 = 80p. KTK-I

Näyttelyt

05.08.2020 NJ-näyttelyt (Maybeck Stud), MVAsert/BIS4, pt. Lissu T.
23.08.2020 NJ-näyttelyt (Golden Leaves), irtoSERT, pt. Vibaja
07.09.2020 NJ-näyttelyt (Lindgård), MVAsert/BIS5, pt. alaera
14.10.2020 NJ-näyttelyt (Haltiasalo), MVAsert/BIS5, pt. alaera

Päiväkirja

Keskiviikko 21.10.2020

Heräsin siihen, kuinka kylmä viima nipisti peiton alta karanneita varpaitani. Jostain unen rajamailta mietin, että tätähän tämä talvi taas on. Todentotta, verhot avatessani sain huomata ensilumen saapuneen. Ulkona oli vielä pimeää, mutta tallin ulkovalot osoittivat hiljakseen lumeen peittoontuvaa maata. "Voi jukra, tätä ei tammat kyllä kestä", mietin ääneen.

Aiempien vuosien kokemuksella olen todennut, että jostain syystä ensilumi on kaikille tallin poneille tosi iso juttu. Etenkin tammoille, mutta uskon sen riehaantumisen johtuvan muutaman osalla lähinnä ryhmäpaineesta reagoida kylmään ja märkään. Fiia oli saapunut aamutallia tekemään ja oli jo ruokkinut ponit kun itse pääsin raahautumaan sisälle talliin. "Hyvää huomenta!", hän vastasi vielä pirteämmin kuin yleensä. Fiia oli semmoinen päivänpaiste, jolla oli positiivinen näkökulma ihan kaikkeen. Se oli todella tarpeellista tallin arjessa. Vastasin huomenet hymyssä suin ja päädyin Arian karsinalle. Tamma oli korvat hörössä ja turpa pöperössä malttamattomana ulospääsystä. Silitin sen päätä hymyillen. Moikkasin myös Cherryn, Snowyn ja Elbellan. Kaikki aistivat ulkona olevan kylmyyden ja näyttivät heti silminnähden tuuheammilta talviturkissaan.

Fiia puki riimun ja riimunnarut Arialle ja Cherrylle, minä puolestani Snowylle ja Bellalle. Kaikki neljä olivat vierekkäisissä karsinoissa, joten ulosmeno oli aina yhtä näppärää pari ponia kerrallaan. Ne ovat muutenkin sellainen tyttönelikko, että tulevat superhyvin toimeen. Alkujaan Berryardiin on kuitenkin rakennettu useamman ponin talliksi, joten kaikki pääsevät omiin tarhoihinsa.

Kuten osasin odottaa, ponien askeleet paitsi nopeutuivat, myös nousivat hyvin epäponimaisiksi. Ihme, että malttoivat odottaa tarhaan asti ja vapaaksi pääsyä, kunnes aloittivat shownsa. Cherry oli etunenässä villitsemässä Bellaa, joka on hieman pidättyväisempi tämmöisissä tilanteissa. Mukaan sekin silti lähti ja vierekkäisissä tarhoissa ne lietsoivat toinen toisiaan pukkilaukkaan. Välillä Cherry ja Bella kokoontuivat tarhoja erottavalle aidalle, jossa Cherry piti neuvottelua ja provosoivasti Bellan riimusta napaten pinkaisi taas juoksuun toiselle puolen tarhaa. Samalta meno näytti Snowyn ja Arian puolella. Snow on vähän semmoinen hissukka, mutta osaa kyllä irrotella kun syytä on. Se haisteli maata, kuopi sitä innoissaan ja heitti muutaman laukka-askeleen piruetti-tyylisesti. Aria ensin seisoa möllötti hämmentyneenä mitä ympärillä tapahtuu, kunnes myös teki tuttavuutta kylmän ja kostean maa-aineksen kanssa. Siitähän se riemu repesi ja tamma veteli myös innokasta pukkilaukkaa ympäri tarhaa. Fiian kanssa jaoimme aamuheinät vielä tarhoihin ja lähdimme orien luokse katsomaan, kuinka siellä oikein jaksetaan tänä upeana talvisena aamuna.

copyright © Berryard Ponies | pics © Satu Pitkänen
Tämä on virtuaalitalli / Tämä on virtuaalihevonen